|
LATAA SAUMALAAKSO OY:N RT-KORTTI TÄSTÄ Mikä on elementtisauman tarkoitus? Julkisivuelementit vaativat väliinsä saumausainetta, sillä betonielementtejä ei voida panna tiiviiseen puskusaumaan toisiaan vasten. Elementtisaumaus estää sääolosuhteiden haitallisen vaikutuksen talon rakenteisiin, sillä elementtisaumaus estää kosteuden pääsyn elementtirakenteisiin ja lämpöeristeisiin. Pahimmassa tapauksessa myös elementtitalon seinien sisäpinnat saattavat pettäneen saumauksen seurauksena kärsiä seinäkupruina näkyvistä kosteusvaurioista. Samaan tapaan kuin betonielementtien välillä käytetään saumausta eli kittausta myös ikkunankarmien vieressä. Ikkunankarmien kittaus estää puisen karmin kosteusvaurioitumisen. Betonielementtijulkisivun tekninen käyttöikä on määritelty 50-100 vuoden pituiseksi. Miksi uusintasaumaus tulee kuitenkin teettää huomattavasti aikaisemmin? Elastiset betonielementtien liikuntasaumat menettävät joustoaan ajan ja auringon vaikutuksesta. Elementtisauma alkaa halkeilla ja aiheuttaa rakennukselle riskin vesivuodoista. Ajoissa tehty uusintasaumaus tulee taloyhtiölle huomattavsti edullisemmaksi kuin mittava vesivuotokorjaus. Joissakin tapauksissa mittava vesivuotokorjaus saatetaan korvata aluksi tilapäisellä halkeamien paikkauksella, jonka jälkeen alkaa aina varsinaisen uusintasaumaustyön suunnittelu. Milloin julkisivusaneeraus ja uusintasaumaus tarkalleen tulisi tehdä? Elementtitaloissa julkisivujen saumat kestävät keskimäärin 15-20 vuotta. Elementtisaumojen kestoikä riippuu kuitenkin saumaustyön laadusta ja käytettävistä elementtisaumausmateriaaleista. Todellinen kestoikä voi siten vaihdella 10 ja 25 vuoden välillä. Elementtitalon uusintasaumausta tulisi kuitenkin ryhtyä suunnittelemaan heti, kun vanhat saumat halkeilevat tai mikäli saumat alkavat kokonaan irrota paikoiltaan. Nyrkkisääntönä on, että vanhaa saumaa ei kannata korjata, vaan suorittaa julkisivujen uusintasaumaus ammattilaisilla. Miten uusinta- eli korjausaumausurakka etenee? Elementtitalon ensimmäinen uusintasaumaus ei välttämättä vaadi erillistä koko rakennuksen kattavaa kuntotutkimusta, mutta vanhempien rakennusten kohdalla rakennuksen kuntokartoitus on lähes välttämätön. Uudemmissakin kohteissa ennen uusintasaumaukseen ryhtymistä tarkistetaan rakennuksen betonielementtilaattojen kunto. Kokonaista julkisivuremonttia kevyempi saumausremontti kannattaa tehdä vain, mikäli talon rakenteet, ulkorappaus ja maalaus on edelleen moitteettomassa kunnossa. 15 – 20 vuoden ikäistä elementtijulkisivua tulisi jo tarkastella huolellisemmin muun muassa julkisivujen maalipintojen kunnon ja mahdollisen betonin korroosion osalta. Usein uusintasaumaukseen yhdistetään vähintään julkisivun uusintamaalaus. Uusintamaalaus ja uusintasaumaus on kaikkein järkevintä ja kustannustehokkainta teettää yhdessä, samalla urakoitsijalla. Kuinka usein elementtisaumojen tarkastus tulisi teettää? Elementtisaumojen tarkastus tulisi tehdä viimeistään saumojen ollessa noin 15-20 vuoden jälkeen ensisaumauksesta, vaikka näkyviä saumavaurioita ei olisikaan havaittavissa. Onko julkisivun uusintasaumaus ympäristölle haitallista? Saumausaineet kehittyvät jatkuvasti ympäristöystävällisempään suuntaan. 1980-luvulla käyttöön tulleisiin elastisiin 1-komponenttisiin polysulfidi-saumausmassoihin ei enää ole lisätty PCB:tä. Koska tätä erillistä kovettajakomponenttia ei enää kehitystyön myötä tarvittu, ei 80-luvun jälkeen valmistetuissa saumausmassoissa ole myöskään käytetty enää lyijyä. Mikäli kyseessä on vanha rakennus, vaatii PCB- ja lyijypitoisten saumausmassojen poistaminen aina työturvallisuuden asianmukaista huomioimista. Vanhojen talojen uusintasaumauksen yhteydessä on poistettavan saumausaineen PCB- ja lyijypitoisuus aina selvitettävä ennen töiden aloittamista. |
