skip to Main Content
Saumari-Matin Arkipäivää Saumaustyömaalla Majakassa

Saumari-Matin arkipäivää saumaustyömaalla Majakassa

Matti Luukalla on julkisivuissa aika vähän saumattava As Oy Turun Harppuunan Majakan rakennustyömaalla, mutta ahtaan pihan ja suuren kalustomäärän vuoksi vähäisenkin työn tekeminen on sitäkin haastavampaa.

”Työmaalla on aika mielenkiintoiset paikat, kun on kurottajaa ja kaivuria ja neljä muuta nosturia samaan aikaan työmaalla ja kaikki puomit yhtä aikaa ristissä rakennuksen seinällä”, saumari Matti kuvaa osuvasti tämänhetkistä työmaataan.

Kivenheiton päähän Turun linnasta rakennetaan Harppuunakorttelia, jonne suunnitteluista taloista ensimmäinen talopari, As Oy Turun Harppuunan Puosu valmistui alkuvuodesta 2019.

Matti työskentelee seuraavaksi valmistuvassa As Oy Turun Harppuunan Majakassa. Tämän jälkeen alueelle on tarkoitus rakentaa Ankkuri ja Kippari, minkä jälkeen Harppuunakorttelissa asunee noin tuhat asukasta. Harppuunakorttelin rakennuttajana toimii Merimieseläkekassa ja pääurakoitsijana NCC.

”Niinkin on käynyt, että olen ollut aamulla tekemässä ikkunasaumauksia ja iltapäivällä mestari soittaa, että nyt olisi nosturi vapaa, menetkö saumaamaan julkisivuja. Enpä voi mennä, koska se on kahden päivän työ, eikä sitä voi tehdä muutamassa tunnissa. Yksi vaihtoehto tällaisissa tilanteissa on, että yritän saada nosturia pidemmäksi ajaksi käyttööni sillä, että tulen aikaisemmin töihin ja lähden pois myöhemmin”, Matti kertoo työmaastaan.

Majakassa palokatkoja ja saumauksia urakoiden

”Tällä hetkellä odotan rappareita ja peltimiehiä tekemään hommansa, minkä jälkeen pääsen omiin töihini. Tämä puoli taloista on aika pitkälle valmis, mutta rautatien puoleinen sivu vielä pahasti kesken, joten sen tekeminen venähtänee pitkälle talveen”, Matti arvioi Majakan julkisivusaumauksista, joiden lisäksi parvekkeissa on paljon saumattavaa. Sen lisäksi tulevat sisäpuoliset saumaukset ja palokatkot.

Kokonaisuudessaan Majakka on hyvin tyypillinen saumaustyömaa, jossa saumari joutuu sovittelemaan tekemisiään muiden urakoitsijoiden ja tekijöiden tahtiin.

Palokatkoasennuksilla tarkoitetaan osastoivien seinä-, katto- ja lattiarakenteiden läpivientien paloteknisten vaatimusten mukaista tiivistämistä. Palokatkojen asentaminen ei Matin mielestä eroa kovin paljon saumaamisesta, jos sitä ajattelee työvälineiden ja tarvikkeiden kannalta.

Asentaminen vaatii kuitenkin tekijältä saumaamista enemmän esimerkiksi pohjakuvien ja suunnitelmien ymmärtämistä. Lisäksi asennuksista on laadittava dokumentit, joista käy ilmi esimerkiksi viranomaistarkastuksissa tarvittavat palokatkojen paikantamiskaaviot ja muut asennuksiin liittyvät tiedot.

As Oy Turun Harppuunan Majakkaa rakennuttaa Merimieseläkekassa ja rakentajana toimii NCC.  Kahteen rakennukseen tulee yhteensä 98 asuntoa. Asunnot valmistuvat arviolta huhtikuussa 2020. Erikoisuutena taloissa on se, että energiantuotanto tapahtuu maalämmön ja aurinkopaneelien avulla. Matti Luukka (vas.), Henrik ”Henkka” Hömppi ja Anton Panschin työmaan edustalla.

Matti (vas.), Henkka ja Anton tutkimassa aikaisemmin valmistuneen taloyhtiön Puosun pihasaumauksia.

Ohutrapattujen julkisivujen saumaushaasteet

Puosun valmistumisen jälkeen yksi muutos Majakan rakentamisessa tehtiin liikuntasaumoissa. Ohutrapatuissa julkisivuissa saumat haluttiin arkkitehtoonisista syistä häivyttää, mikä toteutettiin saumojen päällepinnoituksella.

”Saumoja on mahdollista häivyttää eri tekniikoilla. Saumaustyön ja saumausten laadun kannalta aina parempi työjärjestys olisi se, että puhtaalle betonipinnalle saumataan saumat ja vasta sitten tehdään rappaus, jos se on pakkko siihen päälle saada”, Saumalaakso Oy:n toimitusjohtaja Anton Panschin toteaa.

Saumausten päällepinnoitus on aiheuttanut Matille lisätyötä, koska rappauksen reunat on siistittävä sauman kohdalta.

Ohutrappausjulkisivuissa uusintasaumausten elinkaaren pituutta on Antonin mukaan vaikea arvioida.

”Tosiasiassa emme tiedä, onko uusintasaumauksen elinkaari rapatussa pinnassa 1 vuosi, 2 vuotta, 5 vuotta, 10 vuotta vai 20 vuotta. Rapatuissa julkisivuissa on se riski, ettei saumausmassan tartunta ole riittävä tai saumausmassan tartuntalujuus on kovempi kuin rappauksen, minkä vuoksi elinkaarikin on alle keskimääräisen. Tästä syystä rapattujen julkisivujen saumauksiin ei voida soveltaa 10-20 vuoden käyttöikää, vaan suositella saumausten tarkastamista esimerkiksi 5 vuoden välein”, Anton jatkaa. 

Henkan (vas.) kokemuksen mukaan tietyillä rakennusliikkeillä työmaat toimivat alusta loppuun ja toisilla tökkii pitkin matkaa monessa kohdassa. Matin edellisellä työmaalla kaikki sujui ongelmitta: ”Työnjohtaja otti minua ihan hihasta pitäen kiinni ja näytti, että tuossa on ”mestaa”, mene tekemään. Ja niin meninkin, eikä työmaalla ollut mitään ongelmia. Sama ei kuitenkaan toistu joka työmaalla.”

Viimetinkaisen tekemisen harmitus

Saumausurakoissa tehdään yleensä mallisauma ja värimalleja. Uusintasaumauskohteessa mallisauma toimii vertailukohtana, mihin valmista saumausta voidaan verrata.

Värimallilla hyväksytetään saumauksen värisävy. Varastovärivaihtoehtoja on nykyään kourallinen ja ne ovat yleisimmin käytettäviä perusvärejä.

”Saumausvärejä saisi varmaankin kaikissa sateenkaaren väreissä, jos tilaaja on valmis ostamaan niitä kokonaisen tuotantoerän ja tilaamaan materiaalin 3-4 kuukautta aikaisemmin”, Anton leikkisästi heittää.

Käytännössä ongelma on juuri siinä, että kaikessa ollaan viime tingassa – värisävyvalintojenkin kanssa.

”Miksi tilaajat ei voisi tehdä hankintapäätöstä ajoissa ja varata saumausurakoitsijaa hyvissä ajoin? Urakka ja työvoiman tarve olisi meidänkin helpompi resurssoida, kun tiedetään urakasta riittävän ajoissa. Lisäksi mikäli kohde vaatii eksoottisempia värisävyjä, ne voitaisiin tilata hyvissä ajoin odottamaan asentamista”, Anton jatkaa.

Suunnitelmallisuus olisi tärkeää työmaidenkin sujumisen kannalta. Toisaalta työmaiden sujumattomuus voi monissa paikoissa johtua siitä, että urakoitsijoiden yhteispeli työmaan johdon tai muiden urakoitsijoiden kesken ei vain yksinkertaisesti suju.

Matti (vas.) kertoo Antonille, miten Majakan julkisivuissa on aika vähän saumattavia metrejä, mutta työn haasteena nimenomaan muiden urakoitsijoiden samanaikaiset työt.

”Jos annettaisiin hieman liikkumavaraa ja otettaisiin niitä urakoitsijoita, joiden kanssa rakennusliike on jo ”harjoitellut” kommunikointia ja työt saatu sujumaan, niin silloin pysyttäisiin varmasti paremmin aikatauluissakin ja saataisiin laadullisesti parempaa lopputulosta”, Anton pohtii.

Luukan perheen kuuluisissa saumarisaappaissa

Matin toi saumausalalle ja saumaustyötä opetti hänen äitinsä, Piret Luukka.

Matti aloitti PP-Saumassa vuonna 2013 ja on työskennellyt yrityksen yhdistyttyä Saumalaaksoon vuodesta 2017 lähtien.

Olavi-isäkin työskentelee nykyisin Saumalaaksossa. Hänen erityisosaamistaan ovat betonipaikkaukset ja muuraukset sekä rappaus- ja maalaustyöt.

Kun tuumii Matin uran valikoituneen pakon sanelemana, nuori mies toteaa, ettei pakosta: ”Olen ihan tykästynyt tähän työhön. Saumaustyöt ovat ainakin minun mielestäni mukavia hommia.”

Matti tekee mieluiten töitä uudiskohteissa. Henkan mukaan saumareiden toiveita koitetaan mahdollisuuksien mukaan toteuttaa.

Kokemuskin on opettanut, että ”hampaat irvessä” ei ole hauska tehdä yhtään mitään, ja siksi työntekijöitä koitetaan sijoittaa sellaisille työmaille ja kohteisiin, joissa he kokevat tekemisensä mieluisaksi ja mielekkääksi.

As Oy Turun Harppuunan Majakkaa rakennuttaa Merimieseläkekassa ja rakentajana toimii NCC.  Kahteen rakennukseen tulee yhteensä 98 asuntoa. Asunnot valmistuvat arviolta huhtikuussa 2020. Erikoisuutena taloissa on se, että energiantuotanto tapahtuu maalämmön ja aurinkopaneelien avulla.

Teksti ja kuvat: Riina Takala-Karppanen

Back To Top