skip to Main Content
Graniittisaumauksen Erikoismies-Samilla Käsissään 10 Kilometrin Saumausurakka

Graniittisaumauksen erikoismies-Samilla käsissään 10 kilometrin saumausurakka

Sami on erikoistunut graniittisaumauksiin. Hän on myös kärsivällinen opettaja, joka ymmärtää oman kokemuksensa perusteella, ettei kannata mennä harjoittelijan selän taakse huutamaan ”vauhtia, vauhtia, vauhtia”. ”Jokainen oppii ja kehittyy omaan tahtiinsa”, hän sanoo.

Sami työskentelee kolmatta kesää Vantaalla Rajatorpantie 8:ssa, joka tunnettiin aikoinaan Imatran Voiman pääkonttorina. Rakennus valmistui vuonna 1987 ja siinä on lähes 40 000 neliötä seitsemässä kerroksessa sekä kellarikerros.

Kiinteistö on palvellut IVOn jälkeen esimerkiksi verohallinnon toimitalona, mutta viime vuosina siihen on Colosseum Business Centerin nimellä kehitetty mm. tapahtumatiloja, majoitusta ja liiketiloja. Kiinteistö nimettiin hiljattain Virtataloksi ja sen kehittämisestä ja tilojen vuokraamisesta vastaa Newsec.

10 kilometriä julkisivusaumaa

Sami tekee suuren talon julkisivusaumauksia kolmatta vuotta peräkkäin. Tänä vuonna on tarkoitus saumata 10 kilometriä julkisivusaumoja. Siihen määrään on olemassa määrärahat.

”Sillä pitäisi saada saumattua talon toinen sivusta ehkä tuonne pääsisäänkäynnin lähelle saakka”, Sami arvioi huhtikuussa alkaneesta saumausurakastaan.

”Virtatalo on hyvä esimerkki niin suuresta kohteesta, ettei tällaisesta voi antaa tavanomaista tarjousta, joka perustuu mitattuihin saumamääriin ja arvioon työn määrästä. On mahdotonta arvioida tai hankala edes laskea, kuinka paljon saumattavaa käytännössä on. Siksi tällainen työ kannattaa kaikkien osapuolten kannalta tehdä metrihinnalla ja saumarit kuittauttavat säännöllisesti tekemänsä saumausmetrit”, toimitusjohtaja Anton Panschin Saumalaakso Oy:stä sanoo.

Viime vuonna kevät oli melkein kuukauden päivät myöhässä, mutta tänä keväänä Sami pääsi työmaalleen hyvin aikaisin huhtikuussa.

Töitä tehtiin loka-marraskuun vaihteeseen, minkä jälkeen Sami kertoi menneensä vielä joksikin aikaa Oopperatalon työmaalle saumaamaan graniittijulkisivujen saumoja.

Sami on alusta alkaen saumannut vaativia graniittisaumauskohteita. Nyt hän työskentelee kolmatta vuotta peräkkäin entisen Imatran Voiman pääkonttorin, nykyisin Virtatalona tunnetun talon julkisivutyömaalla. Samin mielestä tutussa työkohteessa on etunsa – talon työntekijät tervehtivät, entuudestaan tietää, mistä saa koneille virrat ja avainten noutaminenkin työn alkaessa ja päättyessä sujuu rutiinilla.

Hankalat olosuhteet haasteena

Viime kesänä oli todella kuuma. Sami ja Anton muistelevat, miten Virtatalon työmaalle  hankittiin saumausmassojen säilyttämistä varten matkajääkaappi.

”Graniittipinnat hohkasivat ja tummalla huopakatolla lämpötila nousi. Julkisivuilla ja katolla oli todella kuuma. Saumausmassa, mitä täällä käytetään, on normaalistikin aika ”löröä”. Mitä lämpimämpää, sitä hankalammaksi massan kanssa työskenteleminen muuttuu, kun se tarttuu tikkuun ja leviää joka paikkaan”, Sami selittää kiperää tilannetta, mihin jääkaapista saatiin hyvä apu.

”Olemme kokeilleet talviaikana lämpölaatikkoa ja kesäaikana jääkaappia saadaksemme aikaan massalle valmistajan antamat oikeat työstölämpötilan. Saumaamiselle ei taida olla koskaan optimaalisia olosuhteita –  aikaisin keväällä tilaajat eivät anna aloittaa urakoita, kesällä on liian kuuma, syksyllä turhan märkää ja talvella liian kylmä, mutta urakat pitää valmistua ajallaan”, Anton vitsailee.

Sadan metrin päivittäinen saumaustavoite

”Olen pyrkinyt siihen, että päivässä syntyisi sata metriä saumaa. Eihän se niin aina mene. Olen huomannut, että jos kahvikuppi aamulla kaatuu, se tarkoittaa sitä, että työmaallakin pitää vähän väliä hakea unohtuneita tavaroita ja välineitä, eikä homma suju”, Sami leikkimielisesti tuumii.

”Oikeasti työn eteneminen riippuu siitä, minkälaisessa kohdassa julkisivua olet menossa. Suunnittelin esimerkiksi tässä kohdassa, että kelkasta tehden saisin yhtenä päivänä purettua vanhat saumat ja hiottua pinnat ja seuraavana saumaisin umpeen. Silloin sata metriä päivässä onnistuisi. Mutta kun tuossa on noita kulmia, niitä ei voi tehdä isolla kelkalla, vaan pitää pätkäistä kelkka pienemmäksi…. Koko ajan pitää suunnitella, miten työ on järkevintä tehdä. Nyt arvelen, että teemme ensin nuo kulmat ”pätkäkelkalla” ja sen jälkeen kasataan isompi kelkka ja tehdään sillä isommat yhtenäisemmät pinnat”, Sami selostaa työmaan suunnittelun tärkeydestä.

Jokainen oppii omaan tahtiinsa… jos on oppiakseen

Samilla on työparina harjoittelija Jacky, joka on tullut työmaalle Työtehoseuran järjestämältä saumarikurssilta. Tällaisen työvoimapoliittisen koulutuksen kautta Samikin aikanaan tuli Saumalaaksoon harjoittelijaksi ja sitä kautta vakinaiseksi saumariksi.

”Yritän korostaa – varsinkin tällaisessa vaativassa kohteessa – että sauman silitysjäljen pitää olla siisti, työ pitää tehdä alusta loppuun saakka niin hyvin kuin mahdollista, ei saa lähteä oikomaan missään kohdassa ja työ tehdään siinä tahdissa kuin omat taidot riittävät. Pitää antaa toisen tehdä rauhassa”, Sami selittää.

”Näytän mallia, mitkä ovat omasta mielestäni oikeanlaisia tekniikoita, mutta sanon aina myös sen, että jokainen tekee sillä tavoin, mikä itsestä tuntuu parhaimmalta. Pääasia, että työ tulee tehtyä oikein ja lopputulos on hyvä”, hän jatkaa kokemusperäisestä opetustavastaan.

Jacky hakeutui Työtehoseuran järjestämään työvoimapoliittiseen koulutukseen oppiakseen laatoittamista. Kurssi kuitenkin yhdistettiin palokatko- ja elementtisaumauskurssin kanssa moniosaajakoulutukseksi. Aikaisemmin Jacky ei tiennyt, mitä elementtisaumaus tarkoittaa. Nyt tietää ja arvelee, että miksei saumaustöitäkin voisi tulevaisuudessa tehdä.

Kurssien kautta rekryten

Jackyn harjoittelu kestää 2 kuukautta. Hän hakeutui Työtehoseuran kurssille oppiakseen laatoitusta, mutta opiskelijoiden vähyyden vuoksi laatoittajakurssi yhdistettiin palokatko- ja elementtisaumauskurssiin moniosaajakoulutukseksi.

”En tiennyt kurssilla aloittaessani, mikä on elementtisaumaus. Minusta työ on kuitenkin kivaa. Tykkään tehdä uutta saumaa, mutta vanhan purkaminen on suoraan sanottuna ärsyttävää”, Jacky tunnustaa.

”Voisihan tätä saumaustyötä kuitenkin ajatella jatkossakin tekevänsä”,  hän arvelee.

Saumalaaksolle esimerkiksi Työtehoseuran kautta tulevat harjoittelijat ovat tärkeä väylä rekrytoida saumareita osaavan työvoimapulan vaivaamalle alalle.

”Jackyn lisäksi samalta kurssilta on tällä hetkellä harjoittelemassa kaksi muutakin kaveria. Ja edelliseltä saumarikurssilta saimme harjoittelun ja koeajan jälkeen kolme uutta saumaria”, Anton kehuu.

”Harjoittelija toki sitoo työmaalla yhden ammattilaisen opettajana. Esimerkiksi tässä tapauksessa Samille lasketaan Jackyn tekemät saumausmetrit, näin Jackyn tekemä työ hyödyttää Samia ja tämä näkyy kompensaationa Samin palkkapussissa”, Anton mainitsee.

Toimitusjohtaja Anton Panschin (oik) pitää työvoimapoliittista koulutustakin hyvänä mahdollisuutena rekrytä uusia työntekijöitä saumausalalle, jossa kärsitään työvoimapulasta. Sami (vas.) tuli harjoittelijaksi Saumalaaksoon elementtisaumauskurssin kautta vuonna 2012 ja jäi taloon. Jackyllä kahden kuukauden harjoittelujakso päättyi kesäkuussa.

Back To Top