Saumausopas elementtisaumoille

Home » Saumausopas elementtisaumoille

Saumausopas elementtisaumoille on julkaistu!

Lehden sähköinen versio löytyy osoitteesta: http://saumausopas.saumalaakso.fi/

Tilaa Saumausopas -paperiversio -> TÄÄLTÄ

SAUMAUSOPAS ELEMENTTISAUMOILLE

Myös vaativissa elementtisaumauksissa käytettävät rakennusmateriaalit kehittyvät jatkuvasti. Onnistunut saumaustyö lähtee hyvästä suunnittelusta.
Markkinoille tulee uusia materiaaleja CE-merkintöineen, ja niiden joukosta on osattava valita testatut ja käytännössä hyväksi havaitut materiaalit. Vain testatuilla tuotteilla saadaan kohteeseen optimaalisin lopputulos.

Suomen haastavat sääolot edellyttävät saumausmateriaalilta erityisiä ominaisuuksia ja saumaukselta ammattitaitoa. Materiaalivalinnat, oikeanlaisen massan valinta kohteen mukaisesti ja oikeaoppinen asennustyö ovat niistä tärkeimmät.

Taitamaton tekijä voi saada saumatessa aikaan suurta vahinkoa rakenteeseen ja sen elinkaareen. Elementtisaumaukset ovat aina pätevien ja kokeneiden saumausurakoitsijoiden töitä. Epäonnistunut saumaustyö on yleensä seurausta kokemattomuudesta ja tietämättömyydestä. Kun tilaat saumaustyön, varmista aina, että työn tekee kokenut ammattilainen.

Tämä opas auttaa sinua ymmärtämään elementtisaumausmateriaaleihin ja -tarvikkeisiin liittyviä valintoja, tarvittavia välineitä ja työmenetelmiä. Luettuasi tämän oppaan onnistut uudissaumauksessa, saumojen korjaustyössä ja saumausurakoitsijan valinnassa.
Saumalaakso Oy toivottaa sinulle mielenkiintoisia hetkiä saumauksen haastavassa maailmassa.
Boris ja Anton Panschin

Julkisivuelementtien elastisten saumojen saumaus ja käytettävät materiaalit

Sisällysluettelo

  1. Saumauskäsitteet
  2. Yleistä saumauksesta
  3. Saumausmassat ja niiden käyttötarkoitus
  4. Yleisimmät massatyypit rakennuksissa
  5. Elastiset massat
  6. Polyuretaanimassat
  7. Seosmassat eli hybridit
  8. Silikonimassat
  9. Elastoplastiset massat
  10. Akryylit
  11. Plastiset massat
  12. Saumaustarvikkeita ja työkaluja
  13. Paisuvat saumanauhat
  14. Pohjusteaine
  15. Pohjatäytenauha
  16. Paineentasausputket eli tuuletusputket tai -kotelot
  17. Sauman viimeistely
  18. Saumausmassan syvyys
  19. Saumanleveydet
  20. Talvisaumaus
  21. Saumojen korjaustyöt
  22. Ikkunasaumat
  23. Yleisimpiä epäonnistumisia
  24. Haitta-aineet julkisivuissa
  25. ASA-Ilmoitus
  26. Saumaajan muistio
  27. Lähdetiedot
  28. Jälkipuhe

Takaisin ylös

1. Saumauskäsitteet

Sauma on kahden tai useamman toisiinsa liittyvän rakennusosan tai -tarvikkeen yhtymäkohta.

Saumaustarvike on sauman tiivistämisessä ja viimeistelyssä käytettävä rakennustarvike.

Saumaaminen on työvaihe, jossa saumaustarvike asennetaan paikoilleen.

Saumapinta on saumaa rajaavan rakennusosan tai -tarvikkeen saumaan rajautuva pinta.

Tartuntapinta on saumapinnan osa, jossa saumausmassa ja saumapinta liittyvät toisiinsa.

Saumausmassatiivistys on elastinen saumausmassa, pohjusteaine ja pohjatäytenauha yhdessä.

Saumausmassatiivistyksen varsinaisena tiivistävänä kerroksena toimii saumausmassakerros, joka estää muun muassa vesi- ja ilmavuodot.

Varastointiaika on saumausmassan valmistuksen jälkeinen aika, jolloin massan ominaisuudet ovat laadullisesti kaikkein optimaalisimmat käytettäviksi. Varastointiajan jälkeen massan käyttöominaisuudet alkavat heikentyä.

Käyttöaika määrittää saumausmateriaalin pisimmän työstöajan. Aika lasketaan alkavaksi pakkauksen avaamisesta. Kaksikomponenttisilla materiaaleilla se alkaa sekoittamisen päättymisestä.

Takaisin ylös

2. Yleistä saumauksesta

Rakennusten julkisivupinnat joutuvat kosketukseen sadeveden kanssa kahdella tavalla:

  • sadepisarat osuvat suoraan julkisivuun, jolloin pinnalle muodostuvat vesivirrat valuvat julkisivun pintaa pitkin alaspäin
  • vedenvirtaussuunta muuttuu korkeilla ja tuulisilla paikoilla olevissa rakennuksissa, jolloin ilmavirta muuttaa vesivirtojen suuntaa jopa ylöspäin.

Raoilta rakennuksessa ei voi välttyä. Sadevesi pääsee rakenteisiin esimerkiksi ikkunoiden, ovien ja elementtien liittymäkohdissa olevan sauman kautta, mikäli siinä oleva tiivistystä ei ole tehty kunnolla. Saumaus on vesitiivis ratkaisu näiden pintojen eristämiseen. Jos julkisivuelementin saumassa on rakoja, halkeamia tai reikiä, vesi tunkeutuu aukkopaikoista ulkoseinän rakenteeseen.

Elastisella saumauksella saadaan eri rakenteiden välille lämpöä ja kosteutta eristävä liitos. Elastinen sauma mahdollistaa elementtien lämpöliikkeet elementtejä rikkomatta ja säilyttää lämpöä ja kosteutta eristävän liitoksen. Näiden ilmatiiviiden saumojen murtovenymän on oltava luja, ja sauman on kestettävä toistuvaa venymistä ja kokoonpuristumista.

Elementtisaumalta vaaditaan useita toiminnallisia ominaisuuksia. Sen on:

  • oltava ilma- ja vesitiivis
  • eristettävä lämpöä
  • kestettävä suurta murtovenymää, toistuvaa venymistä ja kokoonpuristumista.

Takaisin ylös

3. Saumausmassat ja niiden käyttötarkoitus

Saumausmassalta vaaditaan paljon. Sen tartuntalujuuden ja murtovenymän on oltava luja. Sen on lisäksi kestettävä toistuvaa venytystä ja kokoonpuristumista, eli siltä vaaditaan elastisuutta.

Saumausmassan on säilytettävä ominaisuutensa myös vaativissa sääolosuhteissa. Kuumuus, pakkanen, kosteus, ultraviolettisäteily, hapettuminen ja ilman saasteet rasittavat elementtisaumaa, jonka on kestettävä näiden vaikutukset joka vuosi. Saumausmassat alkavat menettämään elastisuuttaan vuosien saatossa.

Takaisin ylös

4. Yleisimmät massatyypit rakennuksissa

Saumausmassat luokitellaan sideainekoostumuksensa mukaan. Sideaineet vaikuttavat saumamassan ominaisuuksiin, esimerkiksi siihen, kuinka hyvin se kestää UV-säteilyn ja lämpöliikkeet.

Saumausmassat jaetaan kolmeen ryhmään: elastiset, elastoplastiset ja plastiset massat.

Takaisin ylös

5. Elastiset massat

Elastiset massat ovat yleisin massatyyppi rakennuksilla. Se soveltuu hyvin ulko- ja sisäsaumauksiin ja kestää ensiluokkaisesti lämpöliikkeitä ja kulutusta.

Eri käyttötarkoituksiin soveltuvilla massoilla on eri kovuusasteita Shore A. Mitä kovempi massa, sitä pienempi elastisuus. Osa saumausmassoista saa käyttää M1-sisäilmaluokitusmerkkiä. Erityistä puhtautta vaativiin kohteisiin, kuten elintarviketiloihin ja sairaaloihin, on omat massansa.

Takaisin ylös

6. Polyuretaanimassat

Polyuretaaniset saumausmassat ovat yleensä 1-komponenttisia, ilmankosteuden vaikutuksesta vulkanoituvia massoja.

Massat sisältävät pienen määrän isosyanaatteja. Jotkut polyuretaanimassat on hyväksytty elintarviketiloihin, ja niillä on M1-sisäilmaluokitus. Massoilla on saatavilla monen värisinä ja eri kovuusasteisina (Shore A).

Jotkin polyuretaanismassat voidaan maalata vesiohenteisilla maaleilla. Tällöin on huomioitava seuraavat asiat:

  • Ovatko massa ja maali yhteensopivia? Kova maalikalvo rasittaa saumamassan elastisuutta, joten maali saattaa halkeilla.
  • Tarkasta aina päällemaalattavuus massan maahantuojalta tai edustajalta. Koetyö pienelle työalueelle on suositeltavaa tehdä ennen varsinaiseen työhön ryhtymistä.

Polyuretaanimassoja käytetään laajalti. Käyttökohteelle on aina valittava oikeantyyppinen massa.

Tuote-esimerkkejä:

Bostik 2637
  • Bostik 2637 on tarkoitettu ulko- ja sisäsaumauksiin betoni-, tiili- ja metallijulkisivuissa sekä puu-, metalli-ja PVC ikkunakarmien ympärille.
Sikaflex Construction +
  • Käytetään talojen rakentamisessa yleissaumausmassana liitosten saumaukseen, esimerkiksi liikunta- ja liityntä- /eristyssaumoihin ovien ja ikkunoiden ympärillä, julkisivuissa, rakenteissa jne. betonin, tiilen, puun, metallin ja PVC-tuotteiden ja -rakenteiden jne. kanssa.

Takaisin ylös

7. Seosmassat eli hybridit

MS = Modified Silicone
SMP = Silyl Modified Polymer
SPUR = Silane-terminated Polyurethane
STP = Silyl-terminated Polyurethane
SP = Silane Polymer

Hybridimassat ovat seosmassoja. Niissä on hyödynnetty polyuretaanin ja silikonin parhaita ominaisuuksia.

Hybriditeknologia on kehittynyt harppauksin 2000-luvulla. On arvioitu, että se syrjäyttää lähitulevaisuudessa perinteisen teknologian massat. Hybridimassat soveltuvat sekä ulko- että sisäpintojen saumauksiin. Osa hybridimassoista on hyväksytty elintarviketiloihin, ja osalla niistä on M1-sisäilmaluokitus.

Massojen laaja värivalikoima ja eri kovuusasteet (Shore A) mahdollistavat hybridimassojen laajan käytön.

Jotkin seosmassoista voidaan maalata vesiohenteisilla maaleilla. Tällöin on huomioitava seuraavat asiat:

  • Ovatko massa ja maali yhteensopivia? Kova maalikalvo rasittaa saumamassan elastisuutta, joten maali saattaa halkeilla.
  • Tarkasta aina päällemaalattavuus massan maahantuojalta tai edustajalta. Koetyö pienelle työalueelle on suositeltavaa tehdä ennen varsinaiseen työhön ryhtymistä.

Käyttökohteelle on aina valittava oikean tyyppinen massa.

Tuote-esimerkkejä:

Bostik Silmax 2620
  • Betoni-, tiili- ja metallijulkisivujen sisä- ja ulkopuolisiin liikuntasaumoihin sekä puu-, metalli- ja PVC-ikkunoiden ja ovenkarmien ympärille. Soveltuu erityisesti sisällä tehtäviin elastisiin saumauksiin silloin, kun halutaan minimoida saumausmassasta huoneilmaan tulevat päästöt (emissiot)
Bostik Multiseal 2640
  • 1-komponenttinen saumausmassa rakennusten liikuntasaumoihin. Massa on koostumuksensa ansiosta helppo levittää käsi- tai paineilmapistoolilla.
Bostik Firebond Silmax palosaumausmassa
  • FIRE-BOND® SILMAX® Professional on liuotinaineeton ja ympäristöystävällinen MS-pohjainen rakennussaumamassa. Massa kovettuu kutistumatta muuttuen elastiseksi ilman kosteuden vaikutuksesta.
illbruck SP520
  • SP520 Elementtisaumamassa soveltuu mm. rakennuselementtien saumojen ja julkisivusaumojen tiivistämiseen, liikuntasaumoihin joiden liikevara on alle 25%.
illbruck SP525
  • illbruck SP525 saumausmassa illbruckin innovatiiviseen SP-teknologiaan perustuva, M1-luokiteltu, valumaton ja elastinen saumausmassa. Ulko- ja sisäkäyttöön.

Takaisin ylös

8. Silikonimassat

Silikoneilla saumatessa on aina tarkistettava, että silikoni soveltuu käytettävään materiaaliin. Esimerkiksi marmori, betoni, lasi, puu ja pelti vaativat erilaisen silikonin. Silikoneja on saatavilla muun muassa etikka- ja oksimipohjaisina sekä neutraalikuivuvina, ja niillä on laaja käyttöalue.
Julkisivuja saumatessa pitäisi käyttää neutraalikuivuvia silikonimassoja.

Saatavilla on silikonimassoja, jotka soveltuvat ulko- ja sisäpuoliseen saumaukseen.

Silikonimassasta voi erittyä silikoniöljyä silloin, kun saumaus on tehty herkälle pinnalle väärällä silikonimassalla. Kun uusitaan silikonilla saumattua saumaa, on uusintasaumaus tehtävä silikonipohjaisella massalla, koska vanhoille tartuntapinnoille jää yleensä silikoniöljyn jäämiä, joita muut massat saattava hylkiä. Tällöin tartuntalujuus jää vajaaksi. Silikoni tarttuu parhaiten silikoniin.

Jotkut silikonit on homesuojattu, joten ne soveltuvat märkätiloihin. Osa on hyväksytty erityistä puhtautta vaativiin tiloihin, kuten sairaaloihin ja elintarviketiloihin. Uima-altaisiin on myös saatavilla hyvin klooria kestäviä silikoneja.

Silikonimassoja ei voida päällemaalata.

Tuote-esimerkkejä:

Bostik Silicone Wetroom
  • Silicone Wetroom on homesuojattu, 1-komponenttinen, etikkahappopohjainen silikonisaumamassa. Nopeasti kovettuva, elastinen ja kestää hyvin vanhenemista.
Bostik Silicone Glass
  • Emaliin, ruostumattomaan teräkseen. Lasisilikoni on etikkahappopohjainen, elastinen ja nopeasti kovettuva silikonisaumamassa. MTK hyväksytty.
Bostik Build&Sanitary – rakennus- ja märkätilasilikoni
  • Useimpiin rakennusmateriaaleihin ilman primeria erittäin hyvän tarttuvuuden omaava neutraalisti kovettuva, homesuojattu ja UV-säteilyn kestävä yleissilikoni. Ei aiheuta korroosiovaurioita.
illbruck FS500 rakennussilikoni
  • Neutraali silikonisaumausmassa rakennus- ja lasitussaumoihin. Se muodostaa kuivuttuaan matalakimmoisan ja elastisen sauman.
SikaHyFlex-260 Facade rakennussilikoni
  • SikaHyflex-260 Facade saumamassa on 1-komponenttinen, kosteuskovettuva ja elastinen saumamassa rakennusvaipan rakennesaumoihin, erinomainen tartunta huokoisiin ja tiiviisiin alustoihin.
Den Braven BB lasisilikoni
  • 1-komponenttinen elastinen saumausmassa. Silikoni BB:llä on erinomainen UV-säteilyn ja sään kestävyys. Massasta muodostuu ilmankosteuden vaikutuksesta kestävä kumimainen sauma. Ammattikäyttöön.

Takaisin ylös

9. Elastoplastiset massat

Elastoplastiset massat on tarkoitettu sisätiloihin vähäliikkeisiin ääntä eristäviin saumoihin. Massat soveltuvat myös pieniä täyttöä vaativiin saumauksiin.

Elastoplastisissa saumoissa on pieni murtovenymä, eivätkä ne venytettynä palaudu täysin alkuperäiseen muotoonsa. Massa kuivuu haihduttamalla. Osa massoista on varustettu M1-sisäilmaluokitusmerkkillä.

Takaisin ylös

10. Akryylit

Akryylimassat ovat vähäliikkeisiin sisätilojen saumoihin tarkoitettuja vesiohenteisia massoja. Akryylimassalla tehdyt saumat kutistuvat kuivuessa, joten niitä ei suositella yli 10 millimetrin saumoihin. Kuivuttuaan massa on päällemaalattavissa soveltuvilla maaleilla. Se toimii myös hyvänä äänen kulkua estävänä akustisena massana. Akryylimassat luokitellaan elastoplastisiksi massoiksi.

Tuote-esimerkkejä:

Bostik Acryl Power Flex
  • Täydellinen äänen, vedon ja lämpövuotojen estäjä. Saumamassaa voidaan käyttää myös venttiilien ja läpivientien ympärillä. Tuote on selviytynyt vaativista sisäympäristövaatimuksista, ja on nyt M1-merkitty.
Sikacryl-S+ Akryylipohjainen massa
  • Sikacryl-S+ soveltuu sisäpuolisiin ikkuna- ja ovipuitteiden tiivistyksiin. Käytetään tiivistyksiin rappujen ja seinän, katon ja seinän välille ikkunapenkkien luona ja betonirakenteille, sekä venttiilien- ja putkien ympäri.
illbruck LD703 Maalarinakryylimassa
  • Plasto-elastinen dispersio akryylitiivistysmassa liitossaumojen ja halkeamien tiivistykseen.

Takaisin ylös

11. Plastiset massat

Plastiset massat eivät ota liikkeitä vastaan juuri lainkaan. Liikkeen kohdistuessa plastiseen massaan sen muotoon syntyy palautumattomia muodonmuutoksia. Plastisiksi massoiksi luokitellaan esimerkiksi ikkuna- ja palokitit.

Edellä on mainittu yleisimmät saumausmassatyypit, joiden kanssa elementtisaumaaja voi joutua tekemisiin rakennustyömailla.

Edellä mainittujen lisäksi on runsaasti erityyppisiä tiivistysmateriaaleja. Tällaisia ovat muun muassa paloa eristävät massat, epoksit, butyylit, bitumimassat, tiivistysvaahdot, tiivistysnauhat ja -teipit sekä läpivientitiivisteet ja -kappaleet.

Takaisin ylös

12. Saumaustarvikkeita ja työkaluja

Takaisin ylös

13. Paisuvat saumanauhat

Nauhat ovat läpi-impregnoituja, esimerkiksi vesipohjainen akryylipolymeeri. Paisuvilla nauhoilla voidaan tiivistää muun muassa julkisivu-, ikkuna- ja ovisaumoja.

Paisuva nauha on hyvä ratkaisu rappaus- ja ohutrappaustöissä liikuntasaumojen tiivistämiseen. Se ei aiheuta jännitteitä sauman tartuntapintaan. Paisuvat nauhat soveltuvat myös ikkunan vesipellin alle ja hirsirakenteiden väliin. Nauhat ovat hengittäviä, joten erillisiä tuuletusputkia tai koteloita ei tarvitse asentaa.

Tuote-esimerkkejä:

illbruck TP600 paisuvanauha
  • Impregnoitu, esipuristettu vaahtotiivistenauha. Valmistettu pehmeästä, palolta suojaavalla synteettisellä akryylipolymeerillä impregnoitusta polyuretaanivaahdosta.

Takaisin ylös

14. Pohjusteaine

Pohjusteaine, eli primer, parantaa saumausmassan tartuntalujuutta. Pohjusteaine sivellään saumojen tartuntapinnoille. Eri materiaaleille on omat pohjusteensa. Esimerkiksi betonipinnoille tarkoitetut pohjusteaineet sulkevat huokoiset pinnat ja estävät betonin emäksisen kosteuden tunkeutumisen saumausmassan tartuntapinnalle.

Pohjusteaineen tartuntalujuus on saumausmassaa parempi. Pohjusteaineen on oltava täysin kuiva ennen saumausmassan levittämistä. Noudata valmistajan antamia ohjeita ennen saumausta.

Tuote-esimerkkejä:

Sika Primer 3N
  • 1-komponenttinen epoksi-polyuretaanipohjainen, huokoisten alustojen primeri Sikaflex saumaus- ja liimausmassoille.
Bostik Primer 5075
  • 1-komponenttinen karkaiseva primer Bostik 2637 Uretaani- ja 2639-liimatiivistemassoille. Primer sitoo myös kemiallisesti saumamassaan.
Illbruck AT140 Hybrid Primer
  • SP -saumausmassojen pohjuste huokoisille pinnoille. Käytetään parantamaan SP525 ja SP520 saumausmassojen tartuntaa.

Takaisin ylös

15. Pohjatäytenauha

Pohjatäytenauha toimii saumausmassan tukena, kun massaa pursotetaan. Saumausmassakerroksesta tulee näin oikean paksuinen. Se antaa saumausmassalle oikean muodon. Pohjatäytenauhan on oltava poikkileikkaukseltaan pyöreä, vettä imemätön ja hieman saumaa leveämpi.

Tuote-esimerkkejä:

Nomatec Pohjanauha (rakennusnauha)
  • Saumanauhan avulla saadaan saumaan oikea massan paksuus ja muoto. Saumanauhamme on suljettu solukkoinen polyeteenisaumanauha ja täysin freonivapaa. Pohjanauha on kevyttä ja helposti asennettavaa. Nauha on kimmoisaa ja muotoutuu helposti sauman mukaan muodostaen tiiviin ja sileän asennuspohjan saumausmassalle.

Takaisin ylös

16. Paineentasausputket eli tuuletusputket tai -kotelot

Saumaan sijoitettavat tuuletusputket tai -kotelot tasoittavat ulkokuoren ja ulkoilman välistä paine-eroa. Ne vähentävät vesivuotoja ja mahdollistavat ilmankierron sauman takana olevassa tilassa tai villaurituksessa.

Saumausmassan taakse mahdollisesti kerääntyvän kosteuden ja sauman taustatilan kosteuden tuulettamiseksi asennetaan tuuletuskotelot tai -putket suunnitelmien mukaisesti.

Tutkimukset osoittavat, että parhaiten putket toimivat vaakasaumoissa noin puoli metriä saumojen risteyskohdasta. Tuuletusputkien sisähalkaisijan mitan on oltava vähintään 12 millimetriä.

Tuuletusputket asennetaan vaakasaumoihin noin puolentoista metrin välein, ellei suunnitelmassa ole toisin määrätty. Putki asennetaan niin, että putken pää avautuu välittömästi pohjatäytenauhan takana olevaan avoimeen tilaan. Viistoksi leikattu toinen pää ulottuu saumausmassan pursottamisen jälkeen hieman saumausmassakerroksen ulkopinnan ulkopuolelle. Tuuletusputkien heikkous on huono UV-säteilyn kesto.

Kotelot asennetaan noin kahden metrin välein, ellei suunnitelmissa ole toisin määrätty.

Tuote-esimerkkejä:

Tobox-tuuletuskotelo
  • Tobox-tuuletuskotelo vastaa tuuletus- ja kosteudenpoistoteholtaan noin seitsemää tavanomaista tuuletusputkea. Tobox on markkinoiden ainoa tuuletuskotelomalli, joka on testattu toimivaksi ja kestää hyvin UV-säteilyä.

Takaisin ylös

17. Sauman viimeistely

Saumausmassa pursotetaan saumaan tasaisesti ja tarkasti.

Saumausmassakerroksen tasoittamiseen käytetään niille suunniteltuja tasoituslastoja. Näin varmistetaan tartunta saumattavalle pinnalle. Massan tartuntapinta on sauman leveydestä riippuen noin 10-12 millimetriä. Sen laajemmalle saumausta ei suositella.

Saumausmassakerroksen epätasaisuudet poistetaan lastalla ja ulkopinta muotoillaan oikeaan muotoon. Mikäli sauman muoto on liian kourumainen, voi vesi lähteä juoksemaan tuulisella sadesäällä saumaa pitkin ja voi tunkeutua mahdollisiin hiushalkeamiin. Lastalla tasoitettaessa ilmataskut poistuvat ja tartunta paranee entisestään. Vaikka työ tehdään laadukkaalla

saumausmassalla, sauma ei kestä, jos sauman muoto on väärä tai massa-ainepaksuus ei ole oikea.saumausmassalla, sauma ei kestä, jos sauman muoto on väärä tai massa-ainepaksuus ei ole oikea.
Tasoituslastat valitaan sauman leveyden mukaan. Tasoittamisen jälkeen saumausmassakerroksen poikkileikkaus on sellainen, että saumausmassakerros on reunoilta paksumpi ja keskeltä ohuempi. Näin tartuntapinnat eivät joudu kohtuuttoman kovalle rasitukselle. Valmis saumausmassakerros joustaa keskeltä, ja massa kestää paremmin lämpöliikerasitukset.

Tuote-esimerkkejä:

Panasonic EY3610LA1J Saumauspistooli
  • EY3610LA1J saumauspistooli, 3,6V. Saumauspistooli koville patruunoille ja max 400ml kalvopakkauksille.
Panasonic EY3641LS1S Saumauspistooli
  • Panasonic EY3641LS1S 14,4v saumauspistooli (sis. laukku, akku, laturi, runko), joka on varustettu huippukapasiteetin 4,2Ah akulla. Soveltuu koville patruunoille ja max 600ml kalvopakkauksille.
ST-Tool Saumaajan Koivu tasoituslasta – silitystikku
  • ST-Tool Tasoituslastu Koivu on tarkoitettu saumojen tasoitukseen ja silitykseen. Tuote on koivusta työstetty ja valmiiksi hiottu.

Takaisin ylös

18. Saumausmassan syvyys

Kaikilla hyvänlaatuisilla saumausmassoilla on samankaltainen paksuussuositus. Saumausmassan kerros mitataan aina sauman keskeltä. Valmistajan antamia ohjeita on noudatettava aina saumausmassoja käytettäessä.

Julkisivusaumausten tavallisimmat massapaksuudet:
Sauman leveys (mm)
6-12
13-20
21-30

Sauman paksuus (mm)
4–7
5–8
5–9

Yli 30 millimetriä leveämpiä saumoja ei saisi olla. Ylileveitä saumoja saumatessa on syytä kääntyä joko saumausmassan edustajan tai kokeneen saumaajaurakoitsijan puoleen. Mitä paksumpi saumausmassakerros, sitä vähäisempi saumausmassan elastisuus. Mitä pienempi saumausmassakerros, sitä suurempi mahdollisuus sauman repeämiseen.

Takaisin ylös

19. Saumanleveydet

dmin = sauman minimileveys
l = elementin vuotuinen pituudenmuutos
l = elementin leveys
P = saumamassan leveyden suurin sallittu kokonaismuutos
t = sallittu toleranssi

esim. 4 metrin elementti

Saumojen leveys muuttuu vuodenajan mukaan. Sauma on leveimmillään kylmissä sääoloissa, lämpöisissä kapeimmillaan. Saumojen leveyksien suunnittelussa on otettava huomioon, miten eri materiaalit – kuten teräs, puu, lasi, marmori, tiili, kevytbetoni ja alumiini – laajenevat lämmössä.
Suomessa elementtisaumojen leveys on yleensä 15 millimetriä. Kaikkien suurimmissa elementeissä leveys ei ole Suomen oloissa riittävä.
Saumausmassan valmistajan ohjeet on hyvä lukea huolella. Suunnittelija vastaa saumojen oikeista asennusleveyksistä.

Takaisin ylös

20. Talvisaumaus

Talvisaumaus on saumaajalle aina poikkeuksellinen ja yllätyksellinen. Kylmä ilma, tuuli, lumi ja valaistus asettavat omat rajansa saumaustyön onnistumiselle, varsinkin jos työskentely-ympäristöä ei ole suojattu sääolosuhteilta.
Sääsuojattu eli huputettu rakennus on talvella paras vaihtoehto onnistuneeseen saumaustyöskentelyyn. Ellei suojausta ole, saumojen tartuntapinnat on esikäsiteltävä huolella. Saumaustyössä talviolosuhteet alkavat jo lämpötilan ollessa alle viisi astetta. Talvisaumauksen periaatteet ovat samat kuin kesälläkin, eli sauman tartuntapintojen tulee olla ehjät, kuivat ja puhtaat. Talvisaumauksiin hyväksytyillä saumausmassoilla on erilliset talvisaumausohjeet.

Takaisin ylös

21. Saumojen korjaustyöt

Säännöllinen elementtisaumojen huolto pidentää julkisivujen elinkaarta. Säännöllinen elementtisaumojen huolto pidentää julkisivujen elinkaarta.
Elementtitaloissa julkisivujen saumat kestävät 15–20 vuotta. Elementtisaumojen kesto riippuu kuitenkin rakennuksen sijainnista, saumaustyön laadusta ja käytetyistä saumausmateriaaleista. Todellinen kestoikä voi vaihdella 10–25 vuotta.
Jokainen kohde on erilainen, ja työselitys tulisikin tehdä aina kohdekohtaisesti.  Ikkunasaumoille on tehtävä oma työselityksensä.

Tuote-esimerkkejä:

Sulzer H40 patruunapuristin
  • H40. Vahva patruunapuristin ammattikäyttöön.Työntövoima ~250 kg. Todella laadukas.
Sulzer H2 massapuristin
  • H2 Vahva massapuristin ammattikäyttöön. Alumiininen kädensäija, teräsputki. Pitkäikäinen ja laadukas
Fein Supercut FSC 2.0Q
  • Rakentamisen ja remontoinnin tehokkain ratkaisu, joka sisältää erityisen lisätarvikevalikoiman nopeisiin ja tarkkoihin sahaustöihin puuasennuksessa.
Fein Kulmahiomakone WSG 17-150P
  • Kätevä Compact-kulmahiomakone suurella tehoreservillä tehokkaisiin hionta- ja katkaisutöihin.
Fein leikkuuterä pitkä
  • Suora, pitkä, erittäin syville saumoille.
Fein leikkuuterä pitkä, taivutettu
  • Z-taivutettu. Kokonaispituus 120 mm. Leikkuuterän pituus 60 mm
Fein leikkuuterä suora
  • Suora. Yleisterä lähes kaikille liikuntasaumoille.

Takaisin ylös

22. Ikkunasaumat

Ikkunasaumojen poistotyössä ei päde sama työtapa kuin elementtisaumoissa, sillä ikkunarakenteet ovat rakenteeltaan elementtejä arempia.

  • Vanha saumausmassa poistetaan ikkunarakenteita vaurioittamatta niin hyvin kuin mahdollista esimerkiksi saumaleikkurilla.
  • Ikkunavesipeltien kiinnitykset tarkistetaan ja tarvittaessa kiristetään.
  • Saumat viimeistellään. Tässä on kiinnitettävä erityistä huomiota vesipeltien päiden tiiveyteen.

Takaisin ylös

23. Yleisimpiä epäonnistumisia

Massa on väärän tyyppinen, ja se on päässyt kovettumaan.

Tartuntapinnoilla on muottiöljyn jäänteitä ja muuta tartuntaa haittaavia tekijöitä.

Taustatilan tuuletus on tukittu uretaanivaahtomassalla.

Elementin asennuspalat on poistamatta.

Maali on halkeillut sauman päältä.
Saumausmassa ja massa eivät ole saavuttaneet tartuntalujuutta rapatulle tartuntapinnalle.

Saumausmassa ja massa eivät ole saavuttaneet tartuntalujuutta rapatulle tartuntapinnalle.

Sauma on liian kapea.

Pellit on asennettu liian aikaisin.

 

 

Takaisin ylös

24. Haitta-aineet julkisivuissa

  • PCB:tä, eli polykloorattuja bifenyylejä, on käytetty 50–70-luvuilla elementtirakenteiden polysulfidisaumoissa, joissa esiintyi myös lyijyä (Pb).
  • PCB- ja lyijypitoisuus on tutkittava vanhasta saumausmassasta ennen vuotta 1979 rakennetuista rakennuksista.
  • Lyijypitoisuus vuosina 1980–1989 rakennetuissa rakennuksissa

Jos saumausmassan PCB-pitoisuus on yli 50 mg/kg tai lyijypitoisuus yli 1 500 mg/kg, purkujäte on ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti ongelmajätettä. Purkutyössä on käytettävä vähintään mikrosuodattimella varustettua kohdepoistoimuria, jolla saadaan tehokkaasti estettyä pölyn leviäminen. Maaperä on suojattava kevytpeitteellä, ja purkajan on suojattava itsensä kertakäyttöisellä suojapuvulla, pitkävartisilla suojakäsineillä ja vähintään A2-P3-luokan hengityssuojaimilla.

Ilmoitus PCB- tai lyijypitoisten saumausmassojen purkutöistä toimitetaan kunnan ympäristöviranomaisille ennen työn aloittamista.

Takaisin ylös

25. ASA-ilmoitus

ASA-rekisteriin ilmoittamisen tulee perustua työpaikalla tehtyyn kemiallisten tekijöiden riskin arviointiin. Työnantajan on ilmoitettava ASA-rekisteriin vuosittain ne työpaikan työntekijät, jotka ovat altistuneet syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille merkittävän osan työajastaan – kahdesta neljään tuntia päivässä ja   vähintään 20 työpäivän ajan – tai joiden altistuminen on todettu työhygieenisillä mittauksilla.

PCB-pitoisten saumausmassojen purkutöissä työskentelevät työntekijät on ilmoitettava ASA-rekisteriin.

Takaisin ylös

26. Saumaajan muistilista:

  • Älä saumaa, jos epäilet työn lopputulosta.
  • Tartuntapintojen on oltava kuivat ja puhtaat liasta, pölystä, pinnoitteista  muottiöljystä ja muista tartuntapintaa heikentävistä tekijöistä.
  • Älä aloita saumaamista ennen kuin olet työmaan työnjohtajan, valvojan, työmaamestarin ja massan valmistajan edustajien kanssa tehnyt katselmuksen sauman tartuntapinnoista ja tarkistanut sääolosuhteet saumaustyön onnistumiselle.
  • Pidä aina saumatessasi saumaustyöpäiväkirjaa. Se on  todiste työn laadusta.
  • Varastoi saumausmateriaalit aina lukittuun ja lämpimään  tilaan.
  • Uusintasaumaustyössä tarkista kohteen rakennusvuo- si mahdollisten PCB- tai lyijypitoisuuksien varalta (PCB vuonna 1979  ja lyijy vuonna 1989 tai niitä aiemmin rakennetuissa taloissa).  Asbestikartoitus pitää suorittaa vuonna 1994 tai sitä aiemmin rakenne- tuissa taloissa.
  • Aseta työturvallisuus etusijalle.

Takaisin ylös

27. Lähdetiedot:

Matti Pentti ja Matti Haukijärvi Betonijulkisivujen saumausten suunnittelu ja laadunvarmistus. TTK-julkaisu 100, talonrakennustekniikka.TyösuojeluhallintoYmpäristöministeriö

Takaisin ylös

28. Jälkipuhe

Monet työvirheet ovat seurausta tietämättömyydestä. Saumojen korjaustyöselityksissä on valtava kirjo erilaisia työtapoja. Osassa vaaditaan saumojen hiomista timanttilaikalla, vaikka se ei sovellu kaikille materiaaleille.

Tuuletusputket vaaditaan asentamaan alaviistoon, vaikka se on vaakasaumoissa useimmiten mahdotonta. Saumoja vaaditaan jopa leventämään useita millimetrejä, vaikka betonin suojakerrosta raudoituksen päältä ei ole mitattu.

Saumaustyössä ammattilainen osaa korjata tilanteet ja löytää oikeat ratkaisut.

Tämä opas antaa edellytykset onnistuneelle uudissaumaukselle ja saumojenkorjaustyölle. Oppaan on tuottanut Saumalaakso Oy.

Tekstin sisällön toteutus ja kuvat Boris ja Anton Panschin

Saumalaakso Oy
Kääpätie 7, 00760 Helsinki
www.saumalaakso.fi  | www.facebook.com/Saumalaakso

Takaisin ylös

Tilaa Saumausopas -paperiversio