Taloyhtiön elementtisaumojen uusiminen eli uusintasaumaus on hanke, jossa vanha saumausmassa poistetaan kokonaan ja tilalle tehdään uusi elastinen sauma puhtaalle tartuntapinnalle. Taloyhtiön näkökulmasta urakka etenee kuntoarviosta ja lähtötilanneselvityksistä työn määrittelyyn, urakoitsijan valintaan, työmaan valmisteluihin, itse saumaustyöhön, laadunvarmistukseen ja luovutukseen sekä lopuksi jatkoseurantaan. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä kussakin vaiheessa tapahtuu, mikä on vaiheen tarkoitus ja kuka siitä vastaa. Lopussa on tarkistuslista isännöitsijälle.
Vastuunjako urakassa: tilaaja, suunnittelija tai valvoja ja urakoitsija
Vastuut vaihtelevat hankkeen koon, sopimusmuodon ja urakkamallin mukaan, joten ne kannattaa aina kirjata hankkeen sopimuksiin ja asiakirjoihin. Yleisesti roolit jakautuvat kuitenkin seuraavasti:
- Tilaaja eli taloyhtiö (hallitus ja isännöitsijä) tekee hankepäätökset, vastaa rahoituksesta ja päätöksenteosta, kilpailuttaa urakan, tiedottaa osakkaita ja asukkaita sekä huolehtii siitä, että tarvittavat selvitykset teetetään ennen töiden alkua.
- Suunnittelija tai valvoja, jos hankkeessa sellainen käytetään, tekee kuntoarvion tai työselityksen, auttaa tarjousvertailussa ja seuraa työn laatua tilaajan puolesta.
- Urakoitsija toteuttaa työn sovittujen asiakirjojen mukaisesti, huolehtii työmaan turvallisuudesta ja työn dokumentoinnista sekä luovuttaa työn ja siihen liittyvät asiakirjat tilaajalle.
1. Saumojen kunnon arviointi ja korjaustarpeen määrittely
Hanke alkaa saumojen kuntotarkastuksella, jossa saumojen nykytila arvioidaan ja dokumentoidaan järjestelmällisesti. Tarkastuksessa selvitetään halkeamat, elastisuuden katoaminen, massan irtoaminen tartuntapinnasta sekä mahdolliset kosteusvauriot julkisivussa ja sisätiloissa. Vaiheen tarkoitus on selvittää, onko uusintasaumaus tarpeen, kuinka laajaa korjausta tarvitaan ja kuinka kiireellistä se on.
Elementtisaumat kestävät tyypillisesti 15–20 vuotta, mutta todellinen kestoikä vaihtelee 10–25 vuoden välillä rakennuksen sijainnin ja käytettyjen materiaalien mukaan. Taloyhtiö tilaa tarkastuksen, ja tarkastuksen tekee kokenut asiantuntija. Jos saumojen kunto on epäselvä, ensimmäiseksi askeleeksi sopii myös maksuton saumatarkastelu.
2. Haitta-ainetutkimukset ja muut lähtötilanneselvitykset
Ennen töiden aloitusta selvitetään mahdolliset haitta-aineet. PCB ja lyijy tutkitaan, jos rakennus on valmistunut vuonna 1979 tai aiemmin. Lyijy tutkitaan myös vuosina 1980–1989 valmistuneista rakennuksista. Asbestikartoitus tehdään kaikissa vuonna 1994 tai aiemmin rakennetuissa kohteissa. Haitta-ainetutkimukset ovat edellytys turvalliselle työskentelylle ja oikeiden suojausmenetelmien valinnalle.
Haitta-ainetutkimusten lisäksi lähtötilanneselvityksiin kuuluvat esimerkiksi rakennuksen aiemmat korjaukset ja ikkunasaumojen sekä muiden liitosten tila. Selvitysten tilaaminen on taloyhtiön vastuulla, ja tulokset toimitetaan kaikille tarjouksen tekijöille, jotta tarjoukset perustuvat samoihin lähtötietoihin.
3. Työn laajuuden ja vaatimusten määrittely
Jokaiselle kohteelle laaditaan oma työselitys, jossa määritellään käytettävät materiaalit, työmenetelmät, laajuus ja vaatimukset. Ikkunasaumoille tehdään aina erillinen työselitys, koska niiden vaatimukset poikkeavat elementtisaumojen vaatimuksista. Vaiheen tarkoitus on varmistaa, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mitä tilataan ja mitä työltä edellytetään.
Työselityksen laatii yleensä suunnittelija tai valvoja yhdessä taloyhtiön kanssa. Saumalaakso on laatinut RT-kortin 38937 elementtitalojen uusintasaumauksesta, ja se toimii alan kattavimpana ohjeistuksena kohdekohtaisten työselitysten pohjana.
4. Tarjouspyyntö, urakoitsijan valinta ja aikataulutus
Kun työn sisältö on määritelty, taloyhtiö pyytää tarjoukset työselityksen pohjalta. Kun kaikki urakoitsijat saavat samat lähtötiedot, tarjoukset ovat vertailukelpoisia. Hinnan lisäksi kannattaa vertailla urakoitsijan kokemusta vastaavista kohteista, ehdotettuja materiaaleja ja menetelmiä, dokumentointikäytäntöjä sekä sitä, miten urakoitsija aikoo toteuttaa työn ja tiedottaa asukkaita.
Valinnan tekee taloyhtiö, usein suunnittelijan tai valvojan avustamana. Aikataulu sovitaan urakoitsijan kanssa kohteen ja työn laajuuden perusteella, ja sovittu aikataulu kirjataan urakkasopimukseen. Kustannusten arvioinnissa auttaa julkisivun elementtisaumauksen hintaopas.
5. Työmaan valmistelut ja asukkaiden tiedottaminen
Ennen työn alkua sovitaan työmaan käytännön järjestelyt: telineet tai nostimet, työmaan paikat ja kulkureitit sekä asukkaiden turvallisuuden varmistaminen. Taloyhtiö vastaa asukkaiden tiedottamisesta, ja urakoitsija antaa tiedotteeseen tarvittavat tiedot työn etenemisestä ja sen vaikutuksista arkeen, esimerkiksi parvekkeiden ja ikkunoiden käytöstä sekä pihan kulkureiteistä.
Hyvä tiedottaminen vähentää kyselyjä ja ennakoimattomia tilanteita. Tiedotteesta kannattaa ilmetä myös yhteyshenkilö, jolle asukkaat voivat esittää kysymyksensä.
6. Vanhan saumausmateriaalin poistaminen
Vanha saumausmassa poistetaan kokonaan ennen uuden levittämistä, ja poistomenetelmä valitaan kohteen ja mahdollisten haitta-aineiden mukaan. Yksi yleisimmistä vaurioista on juuri saumausmassan irtoaminen tartuntapinnasta, minkä vuoksi vanhan massan päälle saumaaminen ei ole hyväksyttävä ratkaisu. Poisto tehdään huolellisesti niin, ettei betonipinta vahingoitu.
Jos haitta-ainetutkimuksissa on löytynyt haitta-aineita, poistossa noudatetaan työselityksessä ja viranomaisohjeissa määriteltyjä suojaus- ja jätteenkäsittelyvaatimuksia. Urakoitsija vastaa työn turvallisesta toteutuksesta.
7. Saumapintojen valmistelu ja uuden saumausjärjestelmän toteutus
Kun vanha massa on poistettu, saumapohjat puhdistetaan pölystä, rasvasta ja muista epäpuhtauksista. Puhtaille pinnoille levitetään pohjuste, joka varmistaa uuden saumausmassan tartunnan betoniin. Saumaan asennetaan pohjatäytenauha, joka määrittää sauman oikean syvyyden, ja sen jälkeen levitetään uusi elastinen saumausmassa. Oikea syvyys-leveys-suhde on edellytys sille, että sauma toimii elastisesti ja kestää rakennuksen liikkeet vuosikymmenien ajan.
Materiaali valitaan kohdekohtaisesti suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvaksi, ja työ tehdään hyväksytyn työselityksen mukaisesti. Vaakasaumoihin asennetaan tuuletusputket noin 1,5 metrin välein tai tuuletuskotelot noin 2 metrin välein, ellei kohdekohtaisessa suunnitelmassa ole toisin määrätty. Tuuletusratkaisut estävät kosteuden kertymisen rakenteisiin.
Työn etenemistä seuraa saumaustyöpäiväkirja, jota saumaaja pitää koko projektin ajan. Päiväkirja on keskeinen todiste työn laadusta ja tärkeä asiakirja mahdollisia takuuasioita varten.
8. Laadunvarmistus, tarkastukset ja luovutus
Laatua seurataan koko työn ajan, ja projektin päätteeksi suoritetaan lopputarkastus, jossa varmistetaan työn laatu ja vaatimustenmukaisuus. Tarkastuksessa ovat mukana taloyhtiön edustaja ja urakoitsija sekä mahdollinen suunnittelija tai valvoja. Saumaustyöpäiväkirja sekä muut dokumentit luovutetaan taloyhtiölle takuutietoineen. Takuuehdot määräytyvät urakkasopimuksen mukaan, ja ne kannattaa tarkistaa sopimuksesta ennen luovutusta.
Näin taloyhtiö saa selkeän todisteen tehdystä työstä ja voi seurata saumojen kuntoa tulevina vuosina. Prosessin kulku on esitelty yksityiskohtaisesti myös työnkulkuvideollamme.
9. Jatkoseuranta ja kunnossapito
Urakan valmistuminen ei tarkoita, ettei saumoja tarvitse enää seurata. Taloyhtiön kannattaa sisällyttää saumojen kunto kiinteistön säännölliseen kunnossapitoon ja tarkistaa saumat määrävälein esimerkiksi osana muita julkisivutarkastuksia. Luovutuksessa saatu dokumentaatio ja saumaustyöpäiväkirja ovat tärkeä lähtötieto tulevia huoltotoimenpiteitä suunniteltaessa. Vastuu jatkoseurannasta on taloyhtiöllä, ja ensimmäiset havainnot mahdollisista vaurioista kannattaa selvittää ajoissa takuuaikana.
Tarkistuslista isännöitsijälle
- Onko saumojen kunto selvitetty kuntotarkastuksella ja tulokset dokumentoitu?
- Onko rakennuksen valmistumisvuoden perusteella tilattu tarvittavat haitta-ainetutkimukset (PCB, lyijy, asbesti)?
- Onko työn laajuus ja vaatimukset kirjattu kohdekohtaiseen työselitykseen, ja onko ikkunasaumoille oma työselityksensä?
- Onko vastuunjako tilaajan, suunnittelijan tai valvojan ja urakoitsijan välillä kirjattu sopimukseen?
- Saavatko kaikki tarjoajat samat lähtötiedot ja työselityksen, jotta tarjoukset ovat vertailukelpoisia?
- Onko urakoitsijan kokemus, menetelmät ja dokumentointitapa selvitetty ennen valintaa?
- Onko aikataulu sovittu ja kirjattu urakkasopimukseen?
- Onko asukkaille tiedotettu työn alkamisesta, aikataulusta ja käytännön vaikutuksista, ja onko tiedotteessa yhteyshenkilö?
- Onko sovittu, miten saumaustyöpäiväkirja ja muut dokumentit luovutetaan taloyhtiölle?
- Onko lopputarkastus ajoitettu ja sovittu, ketkä siihen osallistuvat?
- Ovatko takuuehdot ja takuutiedot tallessa luovutuksen jälkeen?
- Onko saumojen jatkoseuranta kirjattu kiinteistön kunnossapitosuunnitelmaan?
Miksi vanhan sauman päälle ei kannata saumata?
Vanhan saumausmassan päälle saumaaminen on yksi yleisimmistä virheistä elementtijulkisivujen huollossa. Kun vanha massa on menettänyt elastisuutensa tai irronnut tartuntapinnasta, uusi massa ei pysty kompensoimaan sen puutteita. Tuloksena on lyhytikäinen korjaus, joka antaa julkisivulle siistin ulkonäön vain hetkeksi. Rakenteen liikkeet murtavat uuden massan nopeasti, koska tartunta on tehty vanhan, heikentyneen pinnan päälle eikä puhtaalle betonille. Lisäksi vanhan massan alle voi jäädä kosteutta, joka jatkaa rakenteen vaurioittamista piilossa. Lue lisää siitä, voiko vanhan sauman päälle saumata.
Saumalaakson näkökulma
Saumalaakso Oy on vuonna 1986 perustettu julkisivukorjausten ja elementtisaumausten erikoisurakoitsija, joka palvelee taloyhtiöitä Etelä-Suomessa ja Pirkanmaalla. Saumalaakso on laatinut RT-kortin 38937 elementtitalojen uusintasaumauksesta. Kortti kokoaa alan parhaat käytännöt yhdeksi selkeäksi ohjeistukseksi ja toimii perustana kohdekohtaisille työselityksille. Saumalaaksossa jokainen projekti toteutetaan RT-kortin 38937 mukaisesti — kuntotarkastuksesta haitta-ainetutkimuksiin, kohdekohtaisesta työselityksestä saumaustyöpäiväkirjaan ja viralliseen vastaanottoon. Taloyhtiöille tämä tarkoittaa läpinäkyvää prosessia, dokumentoitua laatua ja pitkäikäistä lopputulosta. Kustannuksista saa lisätietoa julkisivun elementtisaumauksen hintaoppaastamme.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka usein elementtisaumat pitää uusia?
Elementtisaumat kestävät tyypillisesti 15–20 vuotta, mutta todellinen kestoikä vaihtelee 10–25 vuoden välillä. Kestoikään vaikuttavat rakennuksen sijainti, alkuperäiset materiaalit ja saumojen säännöllinen tarkkailu. Ensimmäinen kuntotarkastus kannattaa tehdä viimeistään, kun rakennus lähestyy 15 vuoden ikää.
Mitä haitta-ainetutkimuksia tarvitaan ennen uusintasaumausta?
Jos rakennus on valmistunut vuonna 1979 tai aiemmin, tutkitaan PCB ja lyijy. Lyijy tutkitaan myös vuosina 1980–1989 valmistuneista rakennuksista. Vuonna 1994 tai aiemmin rakennetuissa kohteissa tehdään lisäksi asbestikartoitus. Haitta-ainetutkimukset ovat pakollisia ennen töiden aloittamista.
Mikä on saumaustyöpäiväkirja ja miksi se on tärkeä?
Saumaustyöpäiväkirja on saumaajan koko projektin ajan pitämä dokumentti, johon kirjataan työn eteneminen, käytetyt materiaalit ja olosuhteet. Se on keskeinen todiste työn laadusta ja korvaamaton asiakirja mahdollisissa takuutilanteissa. Taloyhtiölle luovutettava päiväkirja tukee myös tulevien huoltotoimenpiteiden suunnittelua.
Tarvitaanko ikkunasaumoille oma työselitys?
Kyllä. Ikkunasaumoille laaditaan aina erillinen kohdekohtainen työselitys, koska niiden tekniset vaatimukset ja käytettävät materiaalit poikkeavat elementtisaumojen vaatimuksista. Yhteinen työselitys ei riitä varmistamaan molempien saumatyyppien pitkäikäisyyttä.
Miten tuuletusputket sijoitetaan vaakasaumoihin?
Tuuletusputket asennetaan vaakasaumoihin noin 1,5 metrin välein ja tuuletuskotelot noin 2 metrin välein, ellei kohdekohtaisessa suunnitelmassa ole toisin määrätty. Oikealla sijoittelulla estetään kosteuden kertyminen rakenteisiin ja varmistetaan julkisivun pitkä käyttöikä.
Pyydä maksuton saumatarkastelu
Onko taloyhtiön elementtisaumojen kunto epäselvä? Tutustu Saumalaakson maksuttomaan saumojen tarkasteluun. Kartoitamme saumojen nykytilan ja autamme suunnittelemaan tulevat huoltotoimenpiteet ammattitaidolla RT-kortin 38937 mukaisesti.