Julkisivuissa esiintyy useita haitta-aineita, joista yleisimpiä ovat asbesti, PCB-yhdisteet, lyijy ja PAH-yhdisteet. Nämä aineet ovat päätyneet rakennuksiin pääosin 1950-1980-luvuilla käytettyjen rakennusmateriaalien mukana, ennen kuin niiden terveysvaikutukset tunnettiin. Tässä artikkelissa käymme läpi, mistä haitta-aineita päätyy julkisivuihin, mitkä ovat yleisimmät haitta-aineet, miten ne tunnistetaan ja mitä terveysriskejä ne aiheuttavat.

Mistä haitta-aineita päätyy julkisivuihin?

Haitta-aineita päätyy julkisivuihin pääasiassa vanhojen rakennusmateriaalien kautta, joita käytettiin laajasti ennen niiden vaarallisuuden tunnistamista. Erityisesti 1950-1980-luvuilla rakennusteollisuudessa käytettiin runsaasti materiaaleja, joiden terveyshaitat ymmärrettiin vasta myöhemmin.

Asbestia lisättiin julkisivumateriaaleihin sen erinomaisten teknisten ominaisuuksien vuoksi. Se toimi tehokkaana lämmön- ja ääneneristäjänä sekä paransi materiaalien palonkestävyyttä. Asbestisementtilevyt olivat suosittuja julkisivuverhouksissa, ja asbestia sekoitettiin myös rappauslaasteihin ja tiivistysmassoihin.

PCB-yhdisteitä eli polykloorattuja bifenyylejä käytettiin erityisesti elementtitalojen saumamassoissa 1960-1970-luvuilla. Ne toimivat pehmittiminä ja paransivat massojen säänkestävyyttä sekä elastisuutta. PCB:tä lisättiin myös julkisivumaaleihin niiden kestävyyden parantamiseksi.

Lyijyä puolestaan käytettiin maaleissa pigmenttinä ja korroosionestoaineena. Lyijymaalit olivat erityisen suosittuja niiden erinomaisen peittokyvyn ja kestävyyden vuoksi. PAH-yhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä esiintyy erityisesti kivihiilitervapohjaisissa vedeneristysmateriaaleissa ja bitumituotteissa.

Nykyään näiden aineiden käyttö on kielletty tai tiukasti rajoitettua, mutta vanhoissa rakennuksissa niitä esiintyy edelleen runsaasti. Julkisivukorjausten yhteydessä onkin erittäin tärkeää selvittää mahdollisten haitta-aineiden esiintyminen ennen töiden aloittamista.

Mitkä ovat yleisimmät haitta-aineet suomalaisissa julkisivuissa?

Suomalaisissa julkisivuissa yleisimmät haitta-aineet ovat asbesti, PCB-yhdisteet, lyijy ja PAH-yhdisteet. Näitä aineita esiintyy erityisesti 1950-1980-luvuilla rakennetuissa taloissa, mutta myös vanhemmissa ja joissakin uudemmissakin kohteissa.

Asbesti on yleisin julkisivujen haitta-aine Suomessa. Sitä esiintyy erityisesti asbestisementtilevyissä, joita käytettiin laajasti julkisivuverhouksena 1960-1980-luvuilla. Asbestia löytyy myös vanhoista rappauslaasteista, tiivistysmassoista ja lämmöneristeistä. Suomessa asbestin käyttö kiellettiin kokonaan vuonna 1994, mutta sitä ennen rakennetuissa taloissa asbestia voi esiintyä lähes missä tahansa julkisivumateriaalissa.

PCB-yhdisteet ovat toiseksi yleisin ongelma erityisesti elementtitaloissa. Niitä käytettiin runsaasti 1960-1970-luvuilla rakennettujen betonielementtitalojen saumamassoissa. PCB:tä voi esiintyä myös vanhoissa julkisivumaaleissa ja ikkunakiteissä. Yhdisteiden käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1990.

Lyijy on kolmas merkittävä haitta-aine julkisivuissa. Sitä esiintyy pääasiassa vanhoissa maaleissa, erityisesti ennen 1920-lukua rakennetuissa taloissa, mutta myös myöhemmin maalatuissa pinnoissa. Lyijymaalien käyttö väheni merkittävästi 1970-luvulla ja kiellettiin lopullisesti 1990-luvulla.

PAH-yhdisteet ovat yleisiä erityisesti vanhoissa vedeneristysmateriaaleissa. Niitä löytyy kivihiilitervapohjaisista tuotteista, kuten bitumihuovista ja -massoista, joita käytettiin sokkelien ja perustusten vedeneristyksessä. PAH-yhdisteitä voi esiintyä myös vanhoissa tiivistysmassoissa.

Muita julkisivuissa esiintyviä haitta-aineita ovat kreosootti puujulkisivuissa, kloorifenoli puunsuoja-aineena sekä erilaiset raskasmetallit vanhoissa pinnoitteissa. Näiden aineiden esiintyminen vaihtelee rakennuksen iän ja käytettyjen materiaalien mukaan.

Miten haitta-aineet tunnistetaan julkisivusta?

Haitta-aineet tunnistetaan julkisivusta ammattilaisen tekemällä haitta-ainekartoituksella, joka sisältää rakennuksen historian selvittämisen, aistinvaraisen tarkastuksen ja laboratorionäytteiden ottamisen. Pelkästään silmämääräisesti haitta-aineita ei voi luotettavasti tunnistaa, vaan varmistus vaatii aina laboratorioanalyysit.

Haitta-ainekartoitus alkaa rakennuksen asiakirjojen ja historian tutkimisella. Rakennusvuosi antaa viitteitä mahdollisista haitta-aineista, sillä tiettyinä aikakausina käytettiin tiettyjä materiaaleja. Esimerkiksi 1960-1970-luvun elementtitaloissa on suuri todennäköisyys PCB-pitoisille saumamassoille, ja ennen vuotta 1994 rakennetuissa taloissa voi esiintyä asbestia.

Aistinvarainen tarkastus tehdään paikan päällä, jossa asiantuntija tunnistaa mahdolliset haitta-ainepitoiset materiaalit. Asbestisementtilevyt voidaan usein tunnistaa niiden tyypillisestä ulkonäöstä ja rakenteesta. PCB-pitoiset saumausmassat ovat tyypillisesti pehmeitä ja tahmeita, ja ne voivat erittää öljymäistä ainetta. Lyijymaalit tunnistetaan usein niiden paksusta, moninkertaisesta maalikerroksesta.

Laboratorionäytteet ovat välttämättömiä haitta-aineiden varmistamiseksi. Näytteitä otetaan edustavasti eri materiaaleista ja rakennuksen eri osista. Asbestinäytteet analysoidaan elektronimikroskoopilla, PCB-pitoisuudet määritetään kaasukromatografilla ja lyijypitoisuudet XRF-analysaattorilla tai laboratoriossa. PAH-yhdisteet analysoidaan erikoislaboratorioissa.

Haitta-ainekartoituksen tekee aina sertifioitu asiantuntija, jolla on tarvittava koulutus ja pätevyys. Kartoituksesta laaditaan raportti, jossa esitetään löydetyt haitta-aineet, niiden sijainnit ja pitoisuudet sekä suositukset jatkotoimenpiteistä. Tämä raportti on välttämätön julkisivukorjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Mitä terveysriskejä julkisivun haitta-aineet aiheuttavat?

Julkisivun haitta-aineet aiheuttavat vakavia terveysriskejä erityisesti korjaus- ja purkutöiden yhteydessä, kun materiaaleja käsitellään ja haitta-aineita vapautuu ilmaan. Pitkäaikainen altistuminen voi johtaa syöpään, hermostovaurioihin ja muihin kroonisiin sairauksiin.

Asbesti on erittäin vaarallinen hengitettynä. Asbestikuidut voivat aiheuttaa keuhkosyöpää, keuhkopussin syöpää (mesoteliooma) ja asbestoosia eli keuhkojen sidekudostumista. Terveysvaikutukset ilmenevät tyypillisesti 10-40 vuoden viiveellä altistumisesta. Erityisen vaarallisia ovat pienet, hengitysilmaan vapautuvat kuidut, joita syntyy asbestipitoisia materiaaleja käsiteltäessä.

PCB-yhdisteet ovat hitaasti hajoavia ympäristömyrkkyjä, jotka kertyvät elimistöön. Ne voivat aiheuttaa ihottumaa, maksavaurioita, hermostovaikutuksia ja hormonitoiminnan häiriöitä. PCB:llä on myös syöpää aiheuttavia vaikutuksia. Altistuminen tapahtuu hengityksen, ihokosketuksen tai suun kautta.

Lyijy on erityisen vaarallinen lapsille, joilla se voi aiheuttaa pysyviä kehityshäiriöitä ja oppimisvaikeuksia. Aikuisilla lyijyaltistus voi johtaa verenpaineen nousuun, munuaisvaurioihin ja hermosto-oireisiin. Lyijy kertyy elimistöön, erityisesti luustoon, josta se voi vapautua vielä vuosien päästä altistumisesta.

PAH-yhdisteet ovat syöpää aiheuttavia aineita, jotka voivat imeytyä ihon kautta tai hengitysteitse. Ne voivat aiheuttaa ihosyöpää, keuhkosyöpää ja virtsarakon syöpää. Akuutti altistuminen voi aiheuttaa silmien ja hengitysteiden ärsytystä sekä pahoinvointia.

Normaalissa käytössä ehjät haitta-ainepitoiset julkisivumateriaalit eivät yleensä aiheuta välitöntä terveysriskiä asukkaille. Riski kasvaa merkittävästi, kun materiaaleja aletaan käsitellä korjaus- tai purkutöissä. Siksi haitta-ainekartoitus on tehtävä aina ennen julkisivukorjausta, ja työt on suoritettava asianmukaisin suojatoimenpitein.

Ota yhteyttä meihin haitta-ainekartoituksen ja turvallisen julkisivukorjauksen suunnittelemiseksi. Vuodesta 1986 toimineena julkisivu-urakoitsijana meillä on laaja kokemus haitta-ainepitoisten julkisivujen turvallisesta korjaamisesta. Autamme teitä tunnistamaan mahdolliset riskit ja toteuttamaan korjauksen niin, että kiinteistönne käyttäjät ja ympäristö pysyvät turvassa.

Ota yhteyttä